KATTOSÄTEILIJÄT MUUTTAVAT TOIMISTOMAAILMAA

JULKAISUSSA: CITYMARK-LEHTI 2/2015 
TEKSTI: VESA TOMPURI

Toimistojen rakentaminen muuntojoustaviksi on trendinä jo vanhahko. Nyt termi on saanut uutta sisältöä, kun työpistekohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen mahdollistavat, patterit tarpeettomiksi tekevät kattosäteilypaneelit ovat yleistyneet voimakkaasti. 

Kattosäteilypaneeli, jonka voi helposti integroida alakattorakenteeseen, toimii tilanteen mukaan joko lämmittimenä tai jäähdyttimenä. Lämmitettäessä säteilijä luovuttaa paneeliin johdetun veden lämmön huonetilaan. Huoneessa olija kokee lämmön tunteena, jota voi verrata auringon lämmittävään vaikutukseen kylmässä ulkoilmassa. Jäähdytettäessä paneelin läpi virtaa kylmä vesi. Huonetilassa olevat ihmiset ja esineet säteilevät lämpöä ja lämmittävät ilmaa. Tämä lämmennyt ilma nousee ylös ja luovuttaa lämpönsä viilennettyihin paneeleihin, joista jäähtynyt ilma virtaa takaisin vedottomasti. "Nimenomaan vedottomuus on yksi keskeisistä kattosäteilypaneelien eduista. Taloteknisesti myös jäähdytyspalkit ovat mainio ratkaisu, mutta suurilla ilmamäärillä ja jäähdytystehoilla niiden käyttöön liittyy herkästi vedontunnetta", pohtii Ramboll Finland Oy:n LVIA-yksikön päällikkö Jarno Hämäläinen.

Hämäläinen korostaa sitä, että kattosäteilijät sopivat mainiosti uusien tiukentuneiden energiamääräysten mukaiseen rakentamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen yhteyteen. Kiinteistöjen entistä paremman energiatalouden mahdollisuuksia on toisaalta edesauttanut rakennusmateriaaleissa tapahtunut kehitys: esimerkiksi nykyiset ikkunat ovat energiataloudellisilta ominaisuuksiltaan toista luokkaa kuin takavuosikymmenien tuotteet. "Entistä vedottomammat ikkunat ovat yksi syy siihen, että pattereista on ollut mahdollista luopua. Tämä on puolestaan nopeuttanut kattosäteilypaneelien yleistymistä", päättelee tuotepäällikkö Risto Malinen Fläktwoods Oy:stä.

 

20130819_005 OP Vallila mallihuone s.jpg


Arkkitehdit ja käyttäjät avainasemassa

Kattosäteilypaneelit ovat toisaalta viimeisen päälle teknisiä, toisaalta taas rakennuksen sisustukselliseen ilmeeseen vaikuttavia tuotteita. Ellei kattojäähdytyksellä ja -lämmityksellä olisi lisäksi merkittäviä energiataloudellisia etuja, ne tuskin kiinnostaisivat kiinteistöjen omistajia riittävästi ollakseen yleistyneitä toteutuneessa nopeassa tahdissa.

Toimistorakentamisessa luonnollisesti korostuvat hieman erilaiset näkökohdat kuin vaikkapa kauppakeskuksissa tai julkisissa rakennuksissa. Huomionarvoista on se, että kattosäteilijät ovat yleistyneet vajaan viiden viime vuoden aikana näissä kaikissa käyttökohteissa, mutta eri syistä. "On aidosti muuntojoustavuuden periaatteen toteuttamista helpottava seikka, että säteilypaneelien ansiosta pattereita ei toimistotilojen ulkoseinillä tarvita – siitä huolimatta, että ikkunajako edelleen tuottaa tiettyjä rajoituksia tilojen muuntelulle", toteaa arkkitehti Pekka Teittinen L-Arkkitehdit Oy:stä.

Teittinen pitää tärkeänä kattosäteilypaneelien etuna myös niiden siroa rakennetta, mikä useimmissa tapauksissa on sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta etu. Hän mainitsee Technopoliksen toimistotalot esimerkkeinä L-Arkkitehtien Helsinkiin ja Vantaalle suunnittelemista kohteista, joissa on käytetty säteilypaneeleja.

Kattosäteilypaneelien valinta on toki arkkitehtien lisäksi muidenkin hankkeen asiantuntijoiden päätöksestä riippuvaista. Tilaajien näkökulmasta ehkä kaikkein tärkeimmät seikat liittyvät käyttötalouteen ja -mukavuuteen. "Kattosäteilijäpaneelit takaavat hyvän ja vedottoman sisäilman toimistokerroksiin. Lisäksi paneelit soveltuvat hyvin rakennuksen kokonaisarkkitehtuuriin ja ovat myös energian kannalta tehokkaita", kertoo OP:n kiinteistöjohtaja Auni Palo.

OP:n kaikki pääkaupunkiseudun toimistot ”saman katon alle” tuova Suomen suurin toimistotalohanke valmistuu toukokuussa. Loppuvuodesta alkaneet kattopaneeliasennukset ovat tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa. OP:n Vallilan kiinteistöön toimitettujen ItuGrafR -paneelien valmistuksesta, toimituksista ja pääosin myös asennuksista vastaa Lappeenrannan seudulla säteilypaneeleita valmistava Itula Oy. Yhtiöllä on 20 vuoden kokemus paneelikohteista ja se aloitti oman tuotannon Suomessa toissa vuonna.

 

Mallilla osaksi kokonaisuutta

Myös toimistorakentamisessa yleistynyt suunnitelmien ja toteutuksen tietomallinnus sisältää nykyisin kattavasti myös talotekniikan. OP:n uudet toimitilat ovat tästä parhaita esimerkkejä Suomessa. Kohde menestyi ohjelmistoyhtiön kansainvälisessä mallinnuskilpailussa. Myös kattosäteilyratkaisu saatiin osaksi rakennuksen tietomallia, mitä edesauttoi se, että paneelien mallinnus sisältyy poikkeuksetta paneelit valmistaneen Itulan toimitukseen.

"LVI-suunnittelussa sovellettavalla mallilaskennalla pystyimme etukäteen varmistamaan riittävät lämmitys- ja jäähdytystehot. Samalla optimoimme paneelien määrän ja koot. Kohteeseen tuli paljon erikoismittaisia paneeleita ja integroitua talotekniikkaa, joiden toteuttaminen olisi ollut vaativaa ilman läheistä vuorovaikutusta suunnittelu- ja toteutusorganisaatioiden kanssa", perustelee Itulan toimitusjohtaja Hannu Janhunen.

Janhunen myös perustelee oman valmistuksen merkitystä kustannustehokkuudella, nopeammilla toimituksilla ja sillä, että näin kohdekohtainen ”räätälöinti” onnistuu paljon helpommin. Myös se, että kokonaisvastuu on yksissä käsissä, on hänen mukaansa asiakkaille merkittävä etu. Ennen omaa tuotantoaan Itula toiminta perustui säteilypaneelien maahantuontiin, jota yhtiö harjoittaa omaa tuotantoa täydentävänä teollisuuskohteissa edelleen.

Fläktwoodsin ja Itulan lisäksi säteilypaneeleja toimittavat Suomen markkinoille myös muun muassa Zehnder, Lindab, Frenger, Sabiana ja Fraccaro. 

 

 

Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme!

Mikäli Sinulla on kysyttävää tuotteistamme tai palveluistamme, täytä lomake ja lähetä se meille. Palvelemme mielellämme kaikissa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Valitse, miten tavoitamme Sinut parhaiten, niin asiantuntijamme ottaa Sinuun yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä. 


 Sähköpostitse
 Puhelimitse